Biljardin synty ja ensiaskeleet Suomessa

Biljardin alkulähteillä

billiardsLaji, jonka nykyisin tunnemme nimellä biljardi, on oletettavasti kehittynyt keskiajalla ulkotiloissa kepein ja palloin pelatuista peleistä, joiden tiedetään muistuttaneen krokettia ja golfia. 1400-luvulla tämä peli on sitten siirretty ulkoa sisälle ja nostettu pöydälle pelattavaksi.

Vanhin säilynyt biljardiin liittyvä dokumentti on kauppakirja vuodelta 1470. Kauppakirjasta käy ilmi, että Ranskan silloinen kuningas Ludwig XI on ostanut itselleen biljardipöydän kyseisenä vuonna. Useat asiakirjat ja kertomukset vahvistavatkin, että biljardi on ollut varsin yleinen harrastus 1500-luvun ranskalaisen ylimystön keskuudessa. Peli levisi Ranskasta myös muiden maiden ylimpien yhteiskuntaluokkien piiriin: lajista tuli suosittu myös eritoten Englannissa.

Pelin suuresta suosiosta johtuen biljardipöydät yleistyivät nopeasti ihmisten kotien lisäksi myös majataloissa ja kapakoissa. Niiden pitämisestä tehtiin monissa maissa luvanvarainen elinkeino – Ranskassa tämä tapahtui vuonna 1610. Biljardin maine oli hieman kaksijakoinen, koska sitä on hovien ja kartanoiden lisäksi melkeinpä alusta asti pelattu myös hämärissä kapakoissa ja peliluolissa, joissa huijarit ja muut alamaailman hahmot ovat yrittäneet hankkia sillä elantonsa. Usean maan säädyllisyyttä peräänkuuluttavat piirit ovatkin yrittäneet kieltää biljardin moneen otteeseen aikojen saatossa.

Biljardi saapuu Suomeen

Suomessa ensimmäiset biljardipöydät nähtiin 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Turun kaikkien aikojen ensimmäinen biljardisali avasi ovensa vuonna 1773, ja vuodesta 1784 alkaen salilla tarjoiltiin maistraatin luvalla jopa alkoholijuomia. Sali oli pitkään ainoa laatuaan, sillä Turun viranomaiset eivät myöntäneet lupia uusille biljardisaleille: niiden nähtiin olevan turhaa ajan- ja rahanhukkaa nuorille. Kun seuraavat luvat sitten myönnettiin Turussa vuonna 1815, alkoi biljardiharrastuksen suosio kasvaa vauhdilla.

Biljardi alkoi yleistyä 1800-luvulla myös muualla Suomessa. Tuohon aikaan biljardi oli ennen kaikkea sivistyneistön harrastus, joten sitä ei pidetty niin paheellisena kuin joitakin alempien yhteiskuntaluokkien suosiossa olleita aktiviteetteja, kuten keilausta ja kortinpeluuta. Vastustajia löytyi tästä huolimatta: biljardisaleja sekä biljardia tarjoavia ravintoloita ja kapakoita määrättiin tuon tuosta suljettaviksi, koska niillä katsottiin joissain piireissä olevan huono vaikutus kansalaisiin.

Tuohon aikaan Suomessa ja muualla maailmassa pelattava biljardi oli kaiken kaikkiaan hyvin erilainen peli kuin sen nykyään pelattava muoto. Biljardi ja sen maine sekä harrastajajoukot kokivat aikamoisia myllerryksiä 1800- ja 1900-luvuilla ennen lajin vakiintumista nykyiseen muotonsa.

Leave a Reply